1917

Ilmari 'Iso-Hukka' Vainio perustaa Metsänkävijät


Jo ennen kevättä 1917 Töölön yhteiskoulun oppilaat olivat muodostaneet
poikajoukon, nimitti itseään vain 'Töölön yhteiskoulun partiolaisiksi',
Pojilta puuttui kuitenkin täsmällinen aatepohja ja varttuneemman johtajan
antama tuki. Viikko vallankumouksen jälkeen, maaliskuun 17. päivä 1917, he
pyysivät Ilmari Wainiota johtajakseen.

1918

Ensimmäinen oma kolo otetaan käyttöön Humalistossa


Alkuajan sisätoiminta keskittyi koulun suojiin ja johtajien koteihin, mutta
syksyllä 1918 saatiin oma kokoontumispaikka, 'kolo', Humalistosta, nykyisen
Mechelininkadun ja Rajasaarenkadun kulmauksesta.

1919

Käsinkirjoitettu lehti 'Leirihyttynen' alkaa ilmestyä


Leirihyttynen oli 'Partiojärjestö Metsänkävijöiden' ensimmäinen
pää-äänenkannattaja. Ensimmäinen vuosikerta ilmestyi jo vuonna 1919
käsinkirjoitettuna tiedotuslehtenä.

1940-luvulla alettiin julkaista Leirihyttysen asemasta monistettua
johtajalehti Kihoa. Andia-leirillä 1947 otettiin jälleen käyttöön
Leirihyttynen ja siitä lähtien se onkin ilmestynyt leirilehtenä.

1923

Humaliston kololta muutetaan uudelle kololle Antinkadulta


Neljä vuotta ensimmäisen oman kolon saamisesta jouduttiin muuttamaan
Antinkatu (nyk. Lönnrotinkatu) 2:een. Tämä kolo oli kellarissa, ja tästä
katsotaankin alkaneen lippukunnan maanalainen kiertokulku.

1925

Sudenpentutoiminta aloitetaan


Sudenpentutoiminta aloitettiin jo vuonna 1925, mutta alku oli hankala.
Ensimmäinen alle 11-vuotiaille tarkoitettu sudenpentuvartio perustettiin
1929 ja jo 1932 pentueita oli neljä. Ensimmäinen kolkkaleiri järjestettiin
Metsänkävijäin järjestöleirin yhteydessä.

1927

Lippukunnan kolo muuttaa Rautatieaseman kellariin


Jälleen oli muutto edessä. Tämä oli jo 'Partiojärjestö Metsänkävijöiden'
kolmas kolo perustamisen jälkeen, eikä toimintaa oltu pyöritetty kuin
kymmenen vuotta.

A.Tuura on kirjoittanut 30-vuotisjuhlajulkaisussa: 'Kolo on lippukunnan
keskus, sen sydän, ja tämän rakkaan paikan poisluovuttaminen muodostaa
lippukunnassa kriisin, jonka selvittämiseen pyritään keinolla millä
hyvänsä.'

1928

Lehtitilaustoiminta aloitetaan toiminnan rahoittamiseksi


Taloudellisesti olivat vuodet 1927 ja -28 suurimerkityksellisiä, sillä
lehtitilaustoiminnan ja yleisöjuhlien ansiosta lippukunnan talous saatiin
vakaalle pohjalle. Alkoipa kertyä ylijäämääkin, joka myöhemmin sota-aikoihin
saakka tasaisesti nousi, huolimatta siitä, että järjestön menot alkoivat
kohota huomattaviin rahamääriin.

1933

Lippukunta jaetaan kahteen veljesjoukkoon, Töölön ja Keskuksen
veljesjoukkoihin

Töölön veljesjoukko saa oman kolon Mechelininkadulta


Mänkijät toimivat pitkään yhdessä partiojärjestössä. Vuonna 1933 kuitenkin
toteutettiin pitkään suunnitteilla ollut jako kahteen osastoon, Keskuksen ja
Töölön veljesjoukkoihin. Veljesjoukot muodostivat yhdessä partiojärjestön
'Helsingin Metsänkävijät', yhteisen johdon E. Varangon alaisena.
Töölön veljesjoukko onnistui vuokrata kokoontumistilan Mechelininkatu 4:n
kellarihuoneesta.

1934

Eiran Veljesjoukko perustetaan. Veljesjoukko kokoontuu Punavuorenkadulla


Vuoden 1934 lopussa, marraskuun 25. päivänä perustettiin vielä entisen
kahden veljesjoukon rinnalle nk. III veljesjoukko (myöh. Eiran
veljesjoukko), A. Halmeen johdolla. Kokouspaikka tuli olemaan Punavuorenkatu
2:n kellarissa.

1935

Ensimmäinen oma kämppä vihitään käyttöön Espoon Oittaalla

Helsingin Metsänkävijät Johtajisto ry merkitään yhdistysrekisteriin


Yhä useammin retket ja vaellukset suuntautuivat kauemmas, kohti Espoon
Nuuksiota. Uusi maailma aukeni mänkijöillekin, kun Nuuksion karttalehti
ilmestyi vuonna 1934 muiden Helsingin ympäristön suomalaisten
topografikarttojen joukossa. Haave omasta retkeilykämpästä pyöri johtajiston
mielessä. Koluttiin Histat ja Espogårdit, kunnes päädyttiin Bodom-järven
lähelle Oittaan kukkulalle, jonne maja lopulta nousi. Tämä 'Mänkijä-kämppä'
vihittiin 10.4.1936 ja siitä tulikin suosittu retkien tukikohta.

Kämppä oli lippukuntien veljesjoukkojen käytössä vuorosunnuntaisin ja
juhlapäivisin. Sinne lähti tavallisesti joukkue kerrallaan lauantaina
iltapäivällä, palaten sunnuntai-iltana, tai jos lauantai tai maanantai
sattui olemaan juhla- tai muu lupapäivä, viipyen siellä kaksi vuorokautta.
Ohjelma piti suunnitella etukäteen, joten oleskelu ei siellä muodostunut
pelkäksi syömiseksi ja vetelehtimiseksi.

Vuoteen 1935 mennessä lippukunnan omaisuus oli kasvanut melkoiseksi.
Rahapääoman lisäksi oli leiri- ja telttakaluston määrä noussut niin paljon,
että katsottiin aiheelliseksi merkitä johtajisto yhdistysrekisteriin
'Helsingin Metsänkävijät Johtajisto ry' -nimisenä. Sen nimiin siirtyikin
suurin osa omaisuudesta. Muutama vuosi myöhemmin Johtajisto ry:n nimi
muutettiin Helsingin Metsänkävijät ry:ksi

Vuonna 1949 järjestettiin lippukunnan johtajisto uudelleen. Uusi johtajisto,
johon kuuluivat lippukunnanjohtaja ja veljesjoukkojen johtajat, sai nimen
Mörisevä Karhu (MK). Johtajisto ry vastasi sen jälkeen taloudellisista
asioista.

1936

Keskuksen veljesjoukon kolo muuttaa Rautatieasemalta uusiin tiloihin


Vuonna 1936 jätti Keskus monivuotisen kolonsa ja muutti Lassila-Tikanojan
vastavalmistuneeseen liikepalatsin uumeniin.

1940

Eiran veljesjoukon kolo muuttaa Keskuksen kololle

1941

Töölön veljesjoukon kolo muuttaa Hakaniemeen

Kesän 1941 sodan syttyminen vei Töölön veljesjoukolta kokoontumispaikan ja
se muutti väliaikaisesti Hakaniemeen.

1942

Töölön veljesjoukon kolo muuttaa Meilahteen Pihlajatielle

Keskuksen veljesjoukon kolo siirtyy Töölön kololle


Uudet tilat saatiin pian käyttöön Pihlajatie 22:sta, jonne muutettiin
3.1.1942.
Keskuksen veljesjoukko joutui jättämään komean kolonsa siirtyen Töölön
kololle Pihlajatielle ja sitä tietä sulautuen vähitellen Töölön kanssa
yhdeksi kokonaisuudeksi.

1944

Kämppä joudutaan luovuttamaan Porkkalan evakoille


Porkkalan alueen luovuttamisen takia joutui lippukunta jättämään kämppänsä
siirtolaisasutukseen, mikä oli tuntuva isku toipuvan toiminnan terveelle
hengelle. Helsingin Metsänkävijät johtajisto ry. kävi kyllä ponnekkaasti
luomaan uutta kämppää, joka jo samana syksynä ostettiinkin, mutta
voittamattoman vaikeiden esteiden takia ei suurisuuntaisesti aloitettu
toiminta johtanutkaan perustamista pitemmälle.

1945

Keskuksen veljesjoukon kolo muuttaa takaisin Rautatieasemalle


Sodan jälkeen syksyllä 1945 perustettiin uudelleen Keskuksen veljesjoukko,
joka löysi tiensä jälleen asemarakennuksen kellarisuojiin, tällä kertaa
rautatieläisten kerhon yhteydessä olevaan pienehköön huoneeseen.

1946

Kiho perustetaan johtajalehtenä

1948

Keskuksen veljesjoukon kolo muuttaa Eiran kololle


Keskuksen veljesjoukko joutui siirtymään Eiran veljesjoukon kololle
Metsähallituksen talolle.

1949

Eiran veljesjoukko sulautuu Keskukseen


Keskuksen veljesjoukko muuttaa taas, tällä kertaa Lapinlahden kansakoululle
Sotavuosien jälkeen toimi Eiran veljesjoukko muutaman vartion turvin, mutta
toiminta ei saanut tuulta purjeisiinsa ja veljesjoukko sulautettiin 1949
Keskukseen. 1951 Eiran veljesjoukkoa yritettiin herättää uudestaan henkiin,
mutta jo vuoden kuluttua se liitettiin lopullisesti Keskukseen.

1954

Kimparin kämppä vihitään käyttöön


Helluntaina 27.5.1954 vihittiin käyttöönsä Helsingin Metsänkävijöiden uusi
uljas hirsikämppä, Kimparin 'Karhukallion kämppä'. 132-päinen kutsuvieras-
ja mänkijäjoukko kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan - jo pitkään kytenyt
unelma lippukunnan omasta kämpästä oli täyttynyt. Vihkimisen suoritti Urho
Siro. Oikeutetusti Ilmari 'Iso-Hukka' Vainio sai kirjoittaa ensimmäisenä
nimensä uuden kämpän vieraskirjan sivuille.

1956

Tilkanmäen veljesjoukko perustetaan liittämällä 'Tilkan Tuulenpojat'
-lippukunta HeMeen

Tilkan kolo saadaan käyttöön Koroistentiellä


Tilkanmäellä toimi Tilkan Tuulenpojat -lippukunta, joka liitettiin HeMeen
omana veljesjoukkonaan 1956. Koroistentie 6 E:n koloa laajennettiin ja siitä
tuli aikansa nähtävyys. Kololle hankittiin valokuvauslaboratoriotarvikkeet
varta vasten kunnostettuun pieneen kopperoon. Tällä kololla kokoontuvat
edelleen Tilkan joukkueen vartiot.

1957

Kihoa aletaan julkaista painettuna


Kihon teossa siirryttiin monistusasusta painoasuun vuonna 1957 ja nykyään se
on koko lippukunnan yhteinen lehti. Kiho on ilmestynyt vuosittain 4-6
numeroisena lehtenä, ja se postitetaan myös konkareille. Monelle konkarille
se onkin jäänyt lähes ainoaksi yhdyssiteeksi nykyiseen lippukuntaan.

1959

Lippukunta merkitään yhdistysrekisteriin


Helmikuun 2. päivä 1959 hyväksyttiin uudet säännöt Helsingin Metsänkävijät
ry:lle, joka on käsittänyt siitä lähtien koko toimivan lippukunnan.

1962

Keskuksen veljesjoukko sulautuu Töölöön

1964

Kimparin rantasauna vihitään käyttöön

Karhukolo vihitään käyttöön Ruusutarhantiellä

Tammisalon veljesjoukko perustetaan


Mänkijäkonkari Timo Niinen piirtämä sauna vihittiin juhlallisesti 31.5.1964
melko tarkkaan 10 vuotta Kämpän vihkimisen jälkeen.

Kun kolkat oli erotettu omaksi veljesjoukokseen 1958, jatkui toiminta
Helsingin kaupungin Nuorisotoimisto tiloissa Tenholantiellä. Sieltä
muutettiin vuonna 1964 Ruusutarhantie 2:een. Koloa kunnostettiin pitkään ja
vähitellen asettuui lippukunnan toimisto ja kalusto Karhukololle, josta
varattiin yksi huone myös vaeltajien käyttöön. Nykyään kololla on
kalustovaraston, 'Läävän', ja ajanmukaisin työkaluin varustetun pajan
lisäksi vaeltajien kokoushuone.

Vuonna 1964 aloitti toimintansa Tammisalon veljesjoukko, jonka oli tarkoitus
itsenäistyä omaksi lippukunnaksi jo seuraavana vuonna. Johtajapulan vuoksi
Tammisalon Metsänkävijät aloitti toimintansa vasta vuoden 1969 alussa.

1969

Tammisalon veljesjoukko irtaantuu Tammisalon Metsänkävijöiksi


Tammisalon veljesjoukko oli aloittaessaan noin 30 partiolaisen vahvuinen.
Irtaantuessaan omaksi lippukunnaksi veljesjoukko oli kooltaan jo
60-jäseninen. Sittemmin on lippukunta kehittynyt ja kasvanut sekä
fyysisesti, että toiminnallisesti.

1972

Tilkan ja Töölön veljesjoukot yhdistetään Partiopoikaveljesjoukoksi


Syksyllä 1972 Tilkan ja Töölön veljesjoukot yhdistettiin yhdeksi
partiopoikaveljesjoukoksi, jonka johtoon asettuivat Risto Suomalainen, Pekka
Kilpiäinen ja Kari Kauttu. Vartioita oli yhteensä seitsemän, mutta
useimmissa niistä oli vain muutama partiopoika, joissain ainoastaan
vartionjohtaja.

1974

Vanhempainyhdistys perustetaan


Vuoden 1974 toukokuussa perustettiin Jukka Ahosen ja Risto Vahasen
painostuksesta vanhempainyhdistys, joka on järjestänyt vuosittain myyjäisiä
ja ostanut mm. teatterinäytöksistä lippuja taloutemme kohentamiseksi.

1976

Kivihaan kolo saadaan käyttöön


Vuodenvaihteessa 1976-1977 partiopoikaveljesjoukko jaettiin kolmeen
joukkueeseen: Tilkka, Töölö ja Kivihaka. Kivihaan joukkue sai kellaritilat
Kivihaantie 8:sta käyttöönsä. Tilkan ja Töölön joukkueet jatkoivat omilla
koloillaan toimintaansa.

1977

Tytöt liittyvät toimintaan

Komionkolo otetaan käyttöön Ansaritiellä


Ensimmäiset tytöt kutsuttiin HeMen 60-vuotisjuhlaleirille, Komionkorvelle
vuonna 1977. Syksyllä 1978 partiopoikaveljesjoukosta eritettiin
partiotyttösisarjoukko, johon kuului kaksi tyttövartiota, mutta huhtikuussa
1980 vartiot jälleen yhdistettiin vartioikäisten veljesjoukoksi.

1984

Kivihaan kolosta joudutaan luopumaan


Kun Kivihaan kolosta jouduttiin luopumaan, virallistettiin vuoden 1984
alussa yksi vartioikäisten veljesjoukko, joka jakaantui kokoontumispaikan
mukaan Tilkan ja Töölön joukkueisiin.

1986

Lippukunta hankkii ensimmäisen tietokoneen. Kihon tekeminen muuttuu
digitaaliseksi.


Tietokoneen hankinnasta käytiin kiivasta keskustelua vuonna 1985. Pelättiin
retkeilymänkijähengen tuhoutuvan tietokoneen myötä. Tietokone kuitenkin
hankittiin vuonna 1986 ja Kihoa ryhdyttiin taittamaan digitaalisesti.

1987

HeMelle valitaan ensimmäinen naispuolinen lippukunnanjohtaja


Tuula 'Tupsu' Mäkelä valittiin HeMen lippukunnanjohtajaksi tasan kymmenen
vuotta sen jälkeen, kun tytöt aloittivat toimintansa HeMessä. Mika .Kape.
Seppälä luovutti puheenjohtajan nuijan Tupsulle vuosikokouksessa 1987.

1993

Töölön kololta joudutaan evakkoon taloyhtiön remontin tieltä


Töölön joukkue joutui evakkoon Karhukololle omalta kololtaan 1993, kun
taloyhtiö ryhtyi tekemään remonttia talossa.

1997

Töölön kolo saadaan takaisin käyttöön

2000

Lippukunnan ensimmäiset WWW-sivut julkaistaan


Ensimmäisten verkkosivujen herrana toimi Janne 'Romu' Luotola. Sivut ovat
muuttuneet paljon ensimmäisistä askelista ja sivuja on hoitanut muun muassa
Jouko 'Hosse' Holma ja Lari 'Laku' Lehtomäki.

2004

Lippukunnan Kimparin kämppä täyttää 50 vuotta


Karhukallion kämpän kunniaksi järjestettiin koko lippukunnan yhteinen
juhlaleiri. Kolkat majoittuivat tuttuun tapaan kolkkakylään, kun taas
vartiolaiset sijoitettiin Karhulaakson molemmin puolin. Leirin johtajana
toimi Elina 'Ellu' Virtanen.

2006

Töölön kolosta joudutaan luopumaan.

2009

Tilkan kolosta joudutaan luopumaan. Viereisestä talosta lippukunta saa käyttöönsä uuden toimitilan, Tillikan, joka vihitään loppuvuodesta lippukunnan toimistoksi. Vartioikäiset muuttavat Komion kololle, josta tulee toiminnan keskipiste.

2010

Jermuveljesjoukko aloittaa toimintansa. Otso 'Kyy' Lappalainen ja Oskari 'Rocky' Rokka ovat ensimmäisen Jermuparven, Siilien, jermujohtajat.

Kuvat: Juhlajulkaisut